Asuntosijoittaminen on nykyisten alhaisten korkojen aikana muodostunut monelle houkuttelevaksi sijoituskohteeksi. Lisäksi asunnot ovat suhteellisen vakaita sijoituskohteita, pankit myöntävät niille helposti lainaa ja kassavirta on ennustettavaa. Siksi ei olekaan ihme, että yhä useampi on kiinnostunut asunnoista sijoituskohteena. Vältä kuitenkin asuntosijoittamisen yleiset sudenkuopat näillä kymmenellä ohjeella.

1. Suhtaudu asuntosijoittamiseen alusta asti järjellä äläkä tunteella.

Pohdi, onko asuntosijoittaminen sopivin sijoittamismuoto juuri sinulle, vai olisiko pörssi sittenkin parempi vaihtoehto? Asunto on huomattavan epälikvidi sijoitus, mutta tarjoaa toisaalta kuukausittaista kassavirtaa. Mieti myös kuinka, paljon riskiä olet valmis ottamaan. Isompi velkavipu tuo suuremman tuotto-odotuksen, mutta riskit kasvavat käsi kädessä. Esimerkiksi Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna on usein varoittanut liiallisen velkavivun riskeistä. Mikä on riskinkantokykysi?

2. Tee suunnitelma, ja pysy siinä.

Tämä ohje täytyy huomioida kaikissa sijoittamismuodoissa, mutta erityisesti asuntosijoittamisessa. Asuntosijoittamiseen liittyy olennaisena osana velkavivun käyttö ja omaisuuserät ovat suhteellisen epälikvidejä, jolloin päätösten on syytä olla harkittuja. Älä tee asunnon ostopäätöstä hätiköiden eikä tarjouskilpailuihin kannata lähteä millä hinnalla hyvänsä.

3. Ota ensimmäisen sijoitusasuntosi kanssa varman päälle.

Asunto kannattaa ostaa sellaiselta sijainnilta, että siihen saa milloin tahansa nopeasti uuden vuokralaisen. Yleensä tällaisilla alueilla vuokratuotto on hieman huonompi, mutta toisaalta ensimmäisen sijoitusasunnon ostajalla ei ole varaa kantaa niin paljon riskiä kuin sijoittajalla, jolla on jo useampia asuntoja.

4. Tarkista yhtiön kunto huolellisesti.

Laskennallisesti pieni vastike tuo paremman tuoton, mutta alhainen vastike voi myös kertoa korjausvelasta. On epäilyttävää, jos vanhaan taloyhtiöön ei ole tehty yhtään isoja remontteja. Ennakoi myös lähivuosien remonttitarpeet, sillä taloyhtiölainakin on aikanaan maksettava pois.

5. Ole kärsivällinen.

Asuntomarkkinat eivät ole yhtä tehokkaat kuin osakemarkkinat, jolloin piensijoittaja voi tehdä todellisia löytöjä, jos vain jaksaa olla kärsivällinen. Esimerkiksi kuolinpesät tai avioerot voivat aiheuttaa tilanteita, jolloin asunnot on saatava kaupaksi nopeasti. Lisäksi remontoitavia kohteita voi löytyä huokealla hinnalla. On myös muistettava, että asuntojen keskimääräisissä hintapyynnöissä ja toteutuneissa hinnoissa voi olla reilusti eroa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan (HS 6.2.2017) tämä ero oli Helsingin vanhoissa kerrostaloasunnoissa keskimäärin 6 prosenttia.

6. Älä perusta suunnitelmaasi spekuloidulle arvonnousulle.

Kassavirta on konkreettista käteen tulevaa rahaa. Sillä pitäisi pystyä kattamaan verojen jälkeen vastikkeet ja muut kulut. Arvonnousu tämän päälle on ehdottoman positiivinen asia, mutta älä perusta asunnon ostamista tähän. Arvonnousulla ei voi maksaa vastikkeita, vaan se realisoituu vasta asuntoa myydessä. Erityisesti kasvukeskusten asuntojen hinnat ovat olleet noususuhdanteessa viimeiset 20 vuotta, mutta mikään ei takaa, että seuraavat 20 vuotta sama tahti jatkuisi.

7. Kilpailuta pankit kunnolla.

Parikin kymmenystä alhaisempi marginaali tuo pitkällä laina-ajalla merkittävän säästön. Lisäksi alhaisten korkojen aikana voi olla suositeltavaa harkita kiinteitä korkotarjouksia, erityisesti silloin, jos on aloitteleva asuntosijoittaja ja velkavipu on suuri.

8. Valitse vuokralainen huolellisesti.

Lyhyt keskustelutuokio uuden vuokraehdokkaan kanssa ei riitä, vaan vuokralaisen taustat on hyvä tarkastaa huolellisesti ja luottotiedot käydä läpi. Edullisesti ostettu erinomainen sijoitusasunto voi koitua taloudellisesti huonoksi ratkaisuksi, jos vuokralaisen valinta epäonnistuu. Toisaalta hyvästä vuokralaisesta on järkevä pitää kiinni, eikä vuokrankorotusten kanssa kannata olla kohtuuton. Yksikin tyhjä kuukausi tekee ison loven lompakkoon, ja uuden vuokralaisen etsintä on työlästä.

9. Puutu epäkohtiin välittömästi.

On inhimillistä, että joskus vuokranmaksu saattaa olla myöhässä pari päivää. Toistuvat tai pidemmät myöhästymiset sen sijaan ei. Jos ongelmia vuokranmaksun kanssa syntyy, ilmoita niistä vuokralaiselle ajoissa ja kirjallisesti. Toisaalta vinkki epäkohtiin puuttumisesta toimii molempiin suuntiin: jos vuokralaisella on huolia tai huomautettavaa asunnosta, on kohteliasta puuttua niihin mahdollisimman nopeasti, sillä vuokralainen on tärkeä asiakkaasi.

10. Huomioi veroedut.

Valtio tukee asuntosijoitusta avokätisesti, eikä tätä kannata jättää hyödyntämättä. Uudiskohteissa myyntihinta saattaa olla pieni, mutta rahoitusvastike suuri. Rahoitusvastikkeen voikin vähentää verotuksessa samoin kuin hoitovastikkeen. Nämä kun vähentää vuokrasummasta, niin verotettava kuukausisumma voi jäädä melko pieneksi. Myös sijoituslainan korot ovat luonnollisesti vähennyskelpoisia.

07/06/2017

Ympäristö vaikuttaa jokaisen hyvinvointiin ja terveyteen. Ympäristö voi luoda vuorovaikutusta ja kohtaamisia ja huonoimmillaan synnyttää yksinäisyyttä. Meidän jokaisen elämän varrella on hetkiä, jolloin asunnon vaihto on syystä tai toisesta ajankohtainen. On hetki, kun kotoa muutamme opiskelijaboksin kautta sinkkuyksiöön ja kun kaksiosta siirrytään perheen kasvettua isompaan asuntoon. Yksi tyypillisimmistä hetkistä vaihtaa asuntoa on eläkeiän kynnyksellä, kun lapset ovat lentäneet pesästä ja halutaan lähelle palveluita.

Moni havahtuu asunnonvaihdon ajankohtaisuuteen huomatessaan, että asunnon kaikki neliöt eivät enää olekaan käytössä. Lastenhuoneista toinen on muuttunut työhuoneeksi, vaikka läppäriä käytetäänkin pääasiassa sohvan nurkassa. Toinen huone on ehkä varastona, jossa säilytettän kaikki se, jota ei oikeasti enää tarvita. Ja omakotitalossa asuvista lumityöt alkavat tuntua talvi talvelta raskaammilta.

Aktiivisia asuntomarkkinoilla ovat kuudenkympin molemmin puolin olevat pariskunnat, jotka haluavat luopua omakotitalon rasitteista, päästä lähelle palveluita tai taloon, jossa on hissi. Kun edellisessä asunnossa on vietetty se edellinen neljännesvuosisata, on aika miettiä kotia seuraavksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Kuulutko sinä tähän joukkoon? Oletko pohtinut pienempää asuntoa tai haluaisitko parempien kulkuyhteyksien päähän ja lähelle palveluita? Listasimme sinulle asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

1. Neliöt

Keskittyykö eläminen keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneen kombinaatioon vai tarvitsetko lisätilaa jollekin harrastuksista? Onko sinulla käyttöä vierashuoneelle? Onko vierashuone välttämättä tarpeellinen? Jos yövieraita on vain suvun yhteisen joulunvieton yhteydessä, on varmasti taloudellisempaa ja mukavampaa siirtyä yöksi läheiseen hotelliin.

2. Harrastukset

Kuuluuko harrastuksiisi jo nyt kuntosali ja pyöräily? Oletko miettinyt asioita, joita haluat tehdä enemmän kun sinulla on eläkkeelle siirryttyäsi enemmän aikaa käytettävissäsi? Moni on hurahtanut golfiin vanhemmalla iällä tai haluaa pitää kunnostaan huolta käymällä säännöllisesti uimahallissa. Eikö olisi mahtavaa kun kaikki harrastusmahdollisuudet olisivat korkeintaan pyöräilymatkan päässä?

3. Luonnonläheisyys

Monilla on haave maalla asumisesta. Haavekuvissa elämä maaseudulla on kuitenkin vain aurinkoisia kesäpäiviä. Haluaisitko kuitenkin asua lähellä luontoa? Tiesithän, että lintubongaus, sienestäminen ja merielämä ovat mahdollisia myös kaupungissa.

4. Mukavuus ja remonttivapaa elämä

Millaista elämä on kymmenen vuoden päästä? Kukaan ei voi sitä tietää, mutta ennakointi on aina fiksua. On hyvä ottaa huomioon asunnon esteettömyys. Ja vaikka rappujen kiipeäminen onkin monen peruskunnon salaisuus, kasvaa kremppojen riski iän myötä ja hissillinen talo on aina turvallisempi vaihtoehto. Entä mitä fiiliksiä herättää ajatus siitä, että ensi tammikuussa ei enää tarvitsisikaan nousta pakkasaamuun tekemään lumitöitä ja räystäskourujen maalaamisen seuraavalta keväältä voisi unohtaa?

5. Palvelut

Entäs peruspalvelut? Helpottaisiko elämääsi jos ne kaikki olisivat kävelymatkan päässä? Entä kuinka tärkeäksi koet hyvät liikenneyhteydet? Mitä jos pääsisit keskelle Helsingin sykettä alle vartissa ja kymmenen minuutin välein?

6. Auto

Todennäköisesti yllätyt, kun listaat paperille ne hetket, jolloin autoa tarvitset. Entäpä jos asuisit paikassa, josta myös julkisilla pääsee kätevästi töihin ilman ratin takana ruuhkassa istumista? Ja kun kaupat ovat tarpeeksi lähellä eikä perhekään ole enää niin suuri, ei joka perjantai tarvitsekaan hakea Prismasta viikon maitoja ja kissanhiekkoja kerralla. Kuinka paljon ovat auton vaatimat vuosikustannukset? Entä kuinka monta kertaa pystyt sillä summalla käyttämään taksia niihin matkoihin, joissa oman auton käyttö on välttämätöntä? Ainakin jos taloudessa on kaksi autoa, kannattaa toisesta ehkä luopua.

7. Puutarhanhoito

Monet nauttivat saadessaan möyhiä mullassa, mutta jokaviikkoinen omakotitalon nurmikonleikkuu on raskasta eikä sille aina aikaakaan tunnu löytyvän. Mitä rakastat puutarhanhoidossa? Voisiko kukkien ja yrttien kasvatus parvekkeella tai palstaviljely olla hyvä vaihtoehto?

8. Yhteisöllisyys, ystävät ja perhe

Kaipaatko elämää ympärillesi? Ovatko aikuiset lapset muuttaneet opiskeluiden perässä kaupunkiin ja jääneet sille tielleen? Entä lapsenlapset? Haluaisitko nähdä heitä säännöllisesti? Missä asuvat ystäväsi? Viihtyisitkö talossa, jossa on paljon naapureita, yhteisiä tiloja ja aktiivista toimintaa?

Me rakennamme Vermonniittyyn koteja jokaiseen elämäntilanteeseen. Vermonniitystä löydät unelmiesi kokoisen kodin, jossa luonto ja palvelut ovat nurkan takana. Tutustu Vermonniityn kohteisiin täällä.

26/01/2017

Vermonniityn ympäristössä voi aistia historian havinaa. Vermonniittyä ympäröivät puistot ja rannat ovatkin loistavia retkikohteita. Reppuun voi pakata eväät tai ottaa kohteeksi vaikka Villa Elfvikin kahvilan.

Vermonniityn historiaan linkittyy Albergan kartano monine vaiheineen. 1600-luvulla perustetun kartanon ensimmäinen päärakennus sijaitsi nyttemmin Tersmedenin puistoksi nimetyllä alueella. Ruotsin laivastossa palvellut, Viaporiin komennettu vara-amiraali Tersmeden isännöi Albergan kartanoa 1700-luvun puolivälissä. Kartanon mailla toimi myös tiilitehdas, ja Ruukinrannasta kuljetettiin puutavaraa ja tiiliä Viaporin rakennustarpeiksi. Ruotsin kuningashuoneen lähipiiriin kuuluneen Tersmedenin ajalla kartanossa pidettiin aikakautensa merkittävimpiä seurapiiritapahtumia, ja puutarhasta rakennettiin barokkityylinen puisto, jonka geometrisista kiviterasseista on osa vieläkin näkyvissä. Puiston alkuperäislajistosta on vielä jäljellä harvinaisia metsälehmuksia.

Vaikka Vermonniitystä nyt pääseekin varttitunnissa Helsingin keskustaan, oli alue 1800-luvulla riittävän kaukana maaseutumaisine miljöineen ollakseen sopiva pääkaupunkilaisten kesänviettopaikaksi. Albergan kartanokin vaihtoi omistajaa vuonna 1855, jolloin helsinkiläinen liikemies ja Töölön Sokeritehtaan omistaja Feodor Kiseleff osti kartanon perheelleen kesäpaikaksi. Kiseleff myös rakennutti kartanon uuden päärakennuksen. Hänet tunnettiin säästäväisenä miehenä, ja rakennuksessa hyödynnettiin raakasokerin pakkausmateriaalina käytettyä puutavaraa. Kun kartano sai vielä vaalean rappauksen, alkoivat paikalliset kutsua rakennusta Sokerilinnaksi.

Jo ennen Sokerilinnan valmistumista Kiseleff rakensi luonnonkauniiseen Pellavaniemeen kesähuvilan ja kalastusmajan, joka sai nimekseen Villa Linudd. Vuonna 1913 samaan pihapiiriin nousi Akseli Gallen-Kallelan Ateljeelinna. Ateljeelinna toimii nykyisin museona ja Villa Linudd museokahvilana.

1900-luvun alussa alueella vaikutti Gallen-Kallelan lisäksi useita muitakin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä henkilöitä. Ateljeelinnan naapurissa asusteli kuvanveistäjä Ville Vallgren. Vallgren tunnettiin iloisena veikkona, joka kesäisin otti porsaan lemmikikseen läheiseltä Bergansin tilalta. Vallgren ja Gallen-Kallela olivat myös kieltolain aikaan Vermossa toimineen koskikahvilan, Strand Cafen, vakioasiakkaita. Lähistöllä sijainneessa Linnunlaulun täysihoitolassa hermojaan lepuuttelivat runoilijat Kaarlo Sarkia ja Uuno Kailas, joita molempia myös Vermonniityn katunimistössä kunnioitetaan.

Varhain keväällä kannattaa retket suunnata Iso-Huopalahden rantaan lintujen kevätmuuttoa seuraamaan. Alkukesän hämärtyvinä iltoina yöllä laulavien lintujen pitäessä konserttiaan voit nähdä myös lepakoita hyönteisiä pyydystämässä. Sulje silmäsi hetkeksi ja anna mielikuvituksesi viedä sinut aikamatkalle. Näetkö pääkaupunkilaisia saapumassa höyrylaivalla kesänviettoon tai ehkä pirtun salakuljettajia rantautumassa Tarvon saarelle? Onko kalliolla istuva mies Kaarlo Sarkia runoja rustaamassa ja kulkeeko rannalla Ville Vallgren Sikapellensä kanssa?

23/01/2017

Miksi Vermonniitty on Vermonniitty ja miksi Uuno Kailasta muistetaan omalla kadulla? Entä miksi Vermonniittyyn tulee Hirnahduksensilta?

Paikannimiin harvoin arjessa kiinnittää huomiota, mutta ne ovat muutakin kuin nimiä kartassa tai apuvälineitä postinkantajalle ja taksikuskeille. Nimistö on osa ihmisten mielenmaisemaa ja identiteettiä ja kertoo usein alueen historiasta.

Jokaisen kaupungin tai taajaman asemakaavaan on merkitty kaupunginosien, katujen, kujien, puistojen ja usein kortteleiden tai yksittäisten talojenkin nimet. Alueennimi Vermo perustuu vanhaan paikannimeen Vermoängen, joka tarkoitti nykyisen Vermon raviradan kohdalla ollutta niittyä. Raviradan länsipuolisen kadun nimi Vermontie – Vermovägen on ollut käytössä vuodesta 2003. Vermontie on myös asemakaava-alueen nimenä, mutta muuten uudesta asuinalueesta sopii käyttää alueennimeä Vermonniitty – Vermoängen. Kaava-alueelle tulee muitakin Vermo-aiheisia nimiä: Vermonpuisto, Vermonreitti ja Vermonympyrä, ja Vermonniityn kautta Isoon Huopalahteen virtaavalla isolla ojalla on tällä osuudella nimi Vermonoja – Vermobäcken.

Vermon raviradalle johtava katu, aiempi Majurinkujan itäpää, saa katuverkon muuttuessa oman nimen Valjakkotie – Ekipagevägen, joka viittaa erityisesti ravivaljakkoon. Raviradan loppukaarteen tuntumaan tulee kuja nimeltä Raviradankuja. Hevosaiheinen on myös kevyen liikenteen sillan nimi Hirnahduksensilta.

Kaavaan sisältyy tienoon historiaan liittyvien tunnettujen henkilöiden muistonimiä, kuten kadunnimi Anna Sahlsténin katu – Anna Sahlsténs gata ja polunnimi Sahlsténinpolku. Taidemaalari ja piirustuksenopettaja Anna Sahlstén (1859–1931) asui aikoinaan huvilassaan lähistöllä, nykyisessä Yhdyskunnanmäessä.

Kössi Koskisen aukio – Kössi Koskinens plats on Majurinkadun varteen tuleva aukio lähellä Bergansin talon sijaintipaikkaa, vanhoilla Bergansin tilan viljelysmailla. Kössi Koskinen (1874–1942) omisti tilan vuodesta 1905 ja asui Bergansissa 1920-luvulta lähtien maata viljellen ja vaikuttaen aktiivisesti Leppävaaran yhteiskunta- ja kulttuurielämässä.

Vermonniityn tuntumassa Tarvaspään lähellä toimineessa Linnunlaulun täysihoitolassa oli usein asukkaina 1920- ja 30-lukujen kulttuurihenkilöitä, kuten runoilijat Uuno Kailas (1901–1933) ja Kaarlo Sarkia (1902–1945). Ehdotus heidän muistamisestaan kaavanimissä on saatu paikalliselta asukkaalta. Heidän mukaansa nimetään Vermontien sivukadut Uuno Kailaan katu – Uuno Kailas gata ja Kaarlo Sarkian katu – Kaarlo Sarkias gata. Runouteen liittyvät myös kadunnimi Runoratsunkatu – Pegasgatan, puistonnimi Runoratsunpuisto ja polunnimi Runoratsunpolku.

Runoratsunkatu ja Kaarlo Sarkian katu sijoittuvat aiemman Majurinkujan länsi- ja keskiosuuksille. Majurinkujan nimi jää pois, kun uuden kaavan katuverkossa sen osuuksista muodostuu uusia, erillisiä katuja. Majurinkadun pohjoispäässä oleva Majurinpuisto – Majorsparken pienenee uudessa asemakaavassa kooltaan, mutta puiston nimi säilyy. Majuri-nimet ja muut Perkkaan sotilashenkilöaiheiset nimet viittaavat Albergan ja Mäkkylän virkatalojen historiaan.

Vermonniityn eteläosan laajaa niittyä on aikoinaan kutsuttu nimellä Sjöängen (myös: Stora Sjöängen). Siitä saadaan puistonnimi Meriniitty – Sjöängen ja polunnimi Meriniitynpolku. Toinen satoja vuosia vanha niitynnimi Perilä (myös muodoissa Perilääng ja Perälä) on tarkoittanut Vermontien kaava-alueen pohjoisosasta raviradan länsiosaan ulottunutta aluetta. Nyt Perilä tulee alueelle puistonnimeksi, ja kahdelle lyhyelle kadulle annetaan nimet Perilänniitty – Periläängen ja Perilänkuja – Perilägränden. Vermonojan ylittävä kävelytie on Perilänsilta, ja ojan varressa kulkee Perilänpolku.

Perilänkujan paikalla toimi vuodesta 1931 Leppävaaran rannikkoradioasema, jolla oli tärkeä tehtävä kauppalaivojen viestinnässä. Alan termejä on otettu aiheiksi polunnimiin Meriradionpolku – Sjöradiostigen ja Rannikkoaseman­polku – Kuststationsstigen.

 

Lähteet:

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/kaavanimisto.shtml

 

14/01/2017