Vermonniitty
Asumistoiveiden urbanisoituminen – mitä asumiselta odotetaan?
vermonniitty on 19/09/2017

Suomessa kaupungistuminen käynnistyi toden teolla 1960-luvulla ja jo seuraavalla vuosikymmenellä suurin osa suomalaisista asui kaupungeissa. Kaupungistuminen on tämänkin jälkeen jatkunut voimakkaana eikä merkkejä laantumisesta ole. Miten tämä heijastuu ihmisten asumistoiveisiin?

Asumistoiveiden urbanisoitumisella tarkoitetaan sitä, että toiveet omakotitalossa asumisesta laskevat ja kaupunkimaisen kerrostaloasumisen suosio kasvaa. Menneinä vuosikymmeninä erityisesti opiskelijat halusivat muuttaa kaupunkeihin, mutta 2010-luvulla myös lapsiperheet haluavat asua palvelujen lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Ihmiset odottavat siten asumiselta sujuvaa arkea: kun koulut ja työpaikat ovat lähellä, niin jokapäiväisiin matkoihin ei kulu niin paljon aikaa. Työpaikan vaihtaminenkaan ei välttämättä tarkoita kodin myymistä ja muuttamista, kun uusi työnantaja voi löytyä samasta kaupungista kodin läheltä.

Palveluiden läheisyydellä ja asumisen helppoudella lisää vapaa-aikaa

Työpaikkojen ja koulujen lisäksi ihmiset haluavat asua myös muiden palveluiden lähellä. Kun lasten harrastukset ovat kävely- tai pyöräilymatkan päässä, vanhempien ei tarvitse välttämättä lähteä autolla kuljettamaan lapsia heidän menoihinsa. Tämä puolestaan lisää vanhempien vapaa-aikaa, jolloin voi viettää laatuaikaa esimerkiksi ystävien parissa tai luonnossa liikkuen. Yksi tärkeimmistä toiveista suomalaisten asumisympäristöön liittyen onkin luonnonympäristö ja rauhallisuus, mikä selviää Suomen ympäristökeskuksen hiljattain julkaisemasta Asukasbarometrista.

Oman pihan suosio on laskenut ihmisten toiveissa ja keskustamainen asuminen tuntuu mielekkäämmältä. Asumiselta kaivataan siten ennen kaikkea helppoutta. Onko oma piha enää niin tärkeä, jos läheltä löytyy kuitenkin hyvin hoidettuja puistoja sekä luonnonrauhaa ja samalla voi välttää nurmikonleikkuun ja rikkaruohojen kitkemisen? Keskustamaisella asumisella ja taloyhtiöllä voidaan välttää myös muita pientaloasumiseen liittyviä tehtäviä, kuten rännikourujen puhdistusta ja kattotiilien vaihtamista. Kun talon ja pihan kunnostustöihin kuluu vähemmän aikaa, ihmisten vapaa-aika lisääntyy edelleen.

Hyvällä sijainnilla enemmän aktiivisuutta

Jos ihmiset haluavat mahdollisuuksien mukaan vähentää talon ylläpitoon kuuluvia tehtäviä, niin ystävien ja sukulaisten kanssa halutaan edelleen pitää yhteyttä ja siten ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Erityisesti ikääntyneille ihmisille on tärkeää, että ystäviä ja läheisiä ihmisiä löytyy kodin läheltä. Keskeisellä sijainnilla oleva asunto helpottaakin ystävyyssuhteiden ylläpitoa, kun tämän voi toteuttaa vaikka yhteisellä iltalenkillä lähellä asuvan hyvän ystävän kanssa. Suotuisalla kodin sijainnilla myös ihmisten mahdollisuudet polkupyörän käyttämiseen kasvavat. Yhä useampi pyöräileekin nykyään työ- ja kauppamatkoja ja samalla terveys pysyy yllä sekä kunto kohenee. Tällä tavalla monet taloudet pärjäävät joko vain yhdellä autolla tai jopa kokonaan ilman autoa.

Usein sanotaan, että ihmisille on tärkeää palveluiden läheisyys. Palveluilla on kuitenkin eroja. Nykyään halutaan kodin lähelle viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita, mutta esimerkiksi postit ja pankit ovat vähemmän tärkeitä. Ero on ymmärrettävä, sillä erityisesti pankin palveluita on nykyään kätevää käyttää kotoa tietokoneelta, mutta yhteisiä hetkiä lähikahvilassa tai hyvässä ravintolassa lähimpien ihmisten kanssa ei digitaalisesti voi korvata.

Vermonniitty on uusi elämänmakuinen ja urbaani asuinalue aivan Leppävaaran kupeessa. Uutena alueena sen kodit ja ympäristö vastaavat erinomaisesti ihmisten vaatimuksiin nykypäivän asumisesta. Haaveiletko sinäkin urbaanista ympäristöstä? Tutustu kohteisiin Vermonniityn täällä.