Vermonniitty
Miksi Vermonniitty on Vermonniitty?
vermonniitty on 14/01/2017

Miksi Vermonniitty on Vermonniitty ja miksi Uuno Kailasta muistetaan omalla kadulla? Entä miksi Vermonniittyyn tulee Hirnahduksensilta?

Paikannimiin harvoin arjessa kiinnittää huomiota, mutta ne ovat muutakin kuin nimiä kartassa tai apuvälineitä postinkantajalle ja taksikuskeille. Nimistö on osa ihmisten mielenmaisemaa ja identiteettiä ja kertoo usein alueen historiasta.

Jokaisen kaupungin tai taajaman asemakaavaan on merkitty kaupunginosien, katujen, kujien, puistojen ja usein kortteleiden tai yksittäisten talojenkin nimet. Alueennimi Vermo perustuu vanhaan paikannimeen Vermoängen, joka tarkoitti nykyisen Vermon raviradan kohdalla ollutta niittyä. Raviradan länsipuolisen kadun nimi Vermontie – Vermovägen on ollut käytössä vuodesta 2003. Vermontie on myös asemakaava-alueen nimenä, mutta muuten uudesta asuinalueesta sopii käyttää alueennimeä Vermonniitty – Vermoängen. Kaava-alueelle tulee muitakin Vermo-aiheisia nimiä: Vermonpuisto, Vermonreitti ja Vermonympyrä, ja Vermonniityn kautta Isoon Huopalahteen virtaavalla isolla ojalla on tällä osuudella nimi Vermonoja – Vermobäcken.

Vermon raviradalle johtava katu, aiempi Majurinkujan itäpää, saa katuverkon muuttuessa oman nimen Valjakkotie – Ekipagevägen, joka viittaa erityisesti ravivaljakkoon. Raviradan loppukaarteen tuntumaan tulee kuja nimeltä Raviradankuja. Hevosaiheinen on myös kevyen liikenteen sillan nimi Hirnahduksensilta.

Kaavaan sisältyy tienoon historiaan liittyvien tunnettujen henkilöiden muistonimiä, kuten kadunnimi Anna Sahlsténin katu – Anna Sahlsténs gata ja polunnimi Sahlsténinpolku. Taidemaalari ja piirustuksenopettaja Anna Sahlstén (1859–1931) asui aikoinaan huvilassaan lähistöllä, nykyisessä Yhdyskunnanmäessä.

Kössi Koskisen aukio – Kössi Koskinens plats on Majurinkadun varteen tuleva aukio lähellä Bergansin talon sijaintipaikkaa, vanhoilla Bergansin tilan viljelysmailla. Kössi Koskinen (1874–1942) omisti tilan vuodesta 1905 ja asui Bergansissa 1920-luvulta lähtien maata viljellen ja vaikuttaen aktiivisesti Leppävaaran yhteiskunta- ja kulttuurielämässä.

Vermonniityn tuntumassa Tarvaspään lähellä toimineessa Linnunlaulun täysihoitolassa oli usein asukkaina 1920- ja 30-lukujen kulttuurihenkilöitä, kuten runoilijat Uuno Kailas (1901–1933) ja Kaarlo Sarkia (1902–1945). Ehdotus heidän muistamisestaan kaavanimissä on saatu paikalliselta asukkaalta. Heidän mukaansa nimetään Vermontien sivukadut Uuno Kailaan katu – Uuno Kailas gata ja Kaarlo Sarkian katu – Kaarlo Sarkias gata. Runouteen liittyvät myös kadunnimi Runoratsunkatu – Pegasgatan, puistonnimi Runoratsunpuisto ja polunnimi Runoratsunpolku.

Runoratsunkatu ja Kaarlo Sarkian katu sijoittuvat aiemman Majurinkujan länsi- ja keskiosuuksille. Majurinkujan nimi jää pois, kun uuden kaavan katuverkossa sen osuuksista muodostuu uusia, erillisiä katuja. Majurinkadun pohjoispäässä oleva Majurinpuisto – Majorsparken pienenee uudessa asemakaavassa kooltaan, mutta puiston nimi säilyy. Majuri-nimet ja muut Perkkaan sotilashenkilöaiheiset nimet viittaavat Albergan ja Mäkkylän virkatalojen historiaan.

Vermonniityn eteläosan laajaa niittyä on aikoinaan kutsuttu nimellä Sjöängen (myös: Stora Sjöängen). Siitä saadaan puistonnimi Meriniitty – Sjöängen ja polunnimi Meriniitynpolku. Toinen satoja vuosia vanha niitynnimi Perilä (myös muodoissa Perilääng ja Perälä) on tarkoittanut Vermontien kaava-alueen pohjoisosasta raviradan länsiosaan ulottunutta aluetta. Nyt Perilä tulee alueelle puistonnimeksi, ja kahdelle lyhyelle kadulle annetaan nimet Perilänniitty – Periläängen ja Perilänkuja – Perilägränden. Vermonojan ylittävä kävelytie on Perilänsilta, ja ojan varressa kulkee Perilänpolku.

Perilänkujan paikalla toimi vuodesta 1931 Leppävaaran rannikkoradioasema, jolla oli tärkeä tehtävä kauppalaivojen viestinnässä. Alan termejä on otettu aiheiksi polunnimiin Meriradionpolku – Sjöradiostigen ja Rannikkoaseman­polku – Kuststationsstigen.

 

Lähteet:

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/kaavanimisto.shtml